Kipu tuntuu myös päässä/sydämessä eli henkisesti..kaikki ympärillämme on yhtäkkiä raskaana tai saa lapsia siis meidän ikäiset tuttavapiirin jäsenet tai tutuntutut, mistä moinen lasten teko into vai olemmeko tulleet vain siihen ikään O.o Tekee kuitenkin kipeää katsoa fb:ssä onnen ja rakkauden täyttämiä kuvia synnäriltä jossa vauva ja vanhemmat ovat ensimmäistä kertaa yhdessä.. Samalla kun me joka kerta joudumme katsomaan raskaustestin yhtä viivaa ja sen julmaa tuomiota. Nämä on minun tunteitani ja minulla on niihin oikeus vaikka samalla en edes halua niitä. Myös parisuhde on koetuksella minä olen koko ajan äkäinen tunteideni kanssa joita pidän oikeutenani ja samalla riesana ja toinen tuntuu vähän syyttävän minua ja pohtivan onko hänessäkin vikaa.
Pahinta tästä minulle tekee naisena sen että kun tällä rakkaalla miehelläni tämä vauva kuume on pahempi kuin minulla ja hän toivoo ja toivoo ja haluaa jo lapsen oman jälkeläisen, tunnen epäonnistuneeni naisena kun en vieläkään ole antanut hänelle lasta. Olen vailinainen. En koskaan välttämättä voi olla NAINEN tai siltä minusta ainakin tuntuu jos lasta ei tule.
uskoa tahdon ihmeeseen...