Muutto väsymystä ja aivan ihana anoppi!

Muuton hoidimme äitini kanssa. Tietenkin mies osallistui tavaran kantamiseen, mutta siivouksen hoidimme äitini kanssa. Ja voi tuskien taival!! siivota nyt kaksi asuntoa. Miksi ihmeessä tehdään suuri numero pois muutto siivouksesta jos kukaan ei sitä kuitenkaan valvo?? Me jynssäsimme vanhan asuntoni ja uuden koska uusi oli älyttömän likainen (ei sitten siinä asunnon löytämis ahdistuksessa/kiireessä asiaa huomattu).. Vei kyllä mehut kun 3-4 päivää raadoimme näiden kahden asunnon kanssa. Kantapäätkin meni niin kipeäksi ettei yöllä meinannut vessaankaan päästä :/ Onneksi se on nyt ohi! Vielä uuden asunnon parveke täynä pyykättäviä tekstiilejä ettei edellisen asunnon ötökkä ongelma pääse leviämään tänne.. mutta muuten aika hyvin. Sisustaminenkin alkaa olla hyvällä mallilla ja siitä kiitokset kuuluvat vain ja ainoastaa upealle Anopille! :) Yleensä miniän ja anopin välit kuvataan hyvin hmm.. vaikeiksi ja riitaisiksi, mutta nyt olen ehkä päässyt enemmän tutustumaan tai edes viettämään aikaa anoppini kanssa ja hän on kyllä auttanut niin paljon tuomalla tänne mattoja, verhoja sekä lampun joka sopii täydellisesti keittiöömme :) Toivottavasti keksin keinon kiittää häntä tästä kaikesta :)

Maanantaina oli neuvolakin.. pissasta sain plus merkkinnän (mitä lienee sekin merkitsee??), paino oli noussut vain 325g/viikko (pienin nousu koko raskaus aikana IHANAA!!) ja hemppa olikin tipahtanut yhtäkkiä 116! O.o aika hurjalta kuulostaa kun ennen raskautta oli 151.. millonhan sitä lisärauhtaa määrätään?? Muksun sydän veti 163 kun toisella oli jumppatunti menossa juuri. Kaikki periaatteessa hyvin :) Sovittiin jo kätilön ultra, neuvola lääkäri, kotikäynti ja seuraava neuvolakin :) viikkoja on jo 28+4 ja pikkuhiljaa alkaa jo jännittämään.. viimeinen kolmannes siis lähti käyntiin sunnuntaina ja kunhan viikko laskuriin pärähtää rv 30 niin olen sitä mieltä että synnytys voi tapahtua minä viikkona tahansa.. mutta luulen edelleen joulukuun viimeistä viikonloppua..

Mutta paniikkihan tässä iskee kun todellakin se ikea reissu on edelleen tekemättä ja täten pinnansänkykin hommaamatta sun muut PANIIKKI...

Mutta nyt koneen pakkaus ja mars matkaan taas äitini luo..

Sekava elämä, siivoomalla se selkenee.

Pää tuntuu olevan ihan sykkyrässä. Yritän koko ajan pohtia mihin suuntaan haluaisin lähteä tässä elämässä. Ravintola-ala on kiehtonut jo vuosia, mutta onko tässä järkeä enään lähteä sinne opiskelemaan kun ravintola-alalla ei juurikaan kiinnosta kuin baari/kahvila tarjoilu sekä kakkujen/pienten suklaa herkkujen valmistaminen.

Toisaalta olen aina ollut luova tai niin ne muut väittää joten voisin lähteä sinne suuntaan. Miksi päätös on vaikea. Koska pohdin heti sairauttani, on vaikeaa löytää ravintola-alalta töitä jotka ovat mieluisia ja soveltuvat pienen lapsen äitille vieläpä jos kohtalo päättää että yksinhuoltaja tulee. Kun taas voisin päästä taide alalle opiskelemaan koriste ja käyttöesineiden valmistamista mutta onko tulevaisuudessa tällä allalla sitten töitä että minulla on varaa kasvattaa lapseni. HUOH! että on vaikeaa :(

Onneksi siivous on keksitty sitä varten että sen avulla selvitetään ajatus sykkyröitä. Siivosin vain ja ainoastaan koko wc/suihku huoneen, luutusin lattiat, tiskasin, vein muutto pahvilaatikko rosikia, normi roskia, pesin pyykkiä, pesin matot ja pyyhin pölyt ja järjestelin muuton jäliltä tavaroita.. Jes.. löytykö vastaus? no ei mutta tuli siistiä ja hetken olin tehokas levottoman haahuilijan sijasta :D

Tänään sitten alkoi myös tuo autokoulu :D jep 21 tulee ensi kuussa täyteen ja nyt vasta hankin ajokorttia..eikö se mennyt niin että parempi myöhään kun ei milloinkaan. Noh siinä teoriatunnilla istuessani alkoi samassa kohdin selkää vihloa kuin pari yötä sitten ja kipu tuntui myös saman puolen jalassa.. endokohan siellä on aiheuttanut puristuksia joidenkin hermojen suhteen? en tiedä mitä mutta ihan kökön tuntoista, yritäppä siinä sitten keskittyä liikennesääntöjen opetteluun. Odotan jo innolla että tämä sama kipu iskee juuri ensimmäisellä ajotunnilla.

Rakkaus elämä yhtä tyhjää ja olematonta kuin aikaisemminkin. Missio SE Oikea ei ole edennyt yhtään ja pää sekoaa jo kohta seksin puutteeseen, sen siitä siis saa kun on kilttityttö joka ei jaa todellakaan kaikille mutta en voi valita sitä millainen olen joten kärsin vain pään sekoamisen kanssa :D

Kaverini kertoi lapsen todennäköisen sukupuolen ja kyllä tuli tippa linssiin (tätä ei kerrota ystävälleni) olin niin onnellinen hänen ja lapsen isän puolesta. Toivottavasti kaikki menee hyvin ja saamme nauraa sekä iloita ensi kesänä =)