rv 19+2 aamu valkeni painajaisista painavana.. siinä sängyssä kun yritin unihiekkoja hieroa silmistä havahduin siihen että yötoppini etumuksessa oli kaksi märkää peukalon kokoista länttiä.. hetken tuumailtuani ei jäänyt vaihtoehdoksi enään mitään muuta kuin että maihtotehtaat ovat päässeet rakennus puuhassa siihen vaiheeseen että tuotantolinjoja on alettu testaamaan O.o whaaaat??? näin aikaisin ?!?! ei ei ei menetän joka päivä enemmän ja enemmän minun omaa kroppaani ja joudun luovuttamaan sitä lapsen käyttöön murr... eikai se auta kun lähteä ostelemaan rintaliivinsuojia. Taidan valita sellaisia pestäviä suojia kerta niitä varmaan sitten saa käyttää tän loppu raskauden ajan sekä sitten tietty synnytyksen jälkeen, taitavat todellakin tulla halvemmaksi.
Ahdistusta tän läskin kropan kanssa taas vaihteeksi ollut..semmonen ongelma tässä on että tunnen olevan vankina omassa kropassani. Mitään ei saa tehdä, kaikki pitää ottaa niin nätisti.. ja plaa plaa en oo koskaan oikeen ollut hyvä muiden asettamiin rajoituksiin ne on saanut mut vaan juoksemaan ja lujaa.. tää lapsi asettaa mulle kaiken näköisiä pakotteita ja en ees voi juosta pakoon... en tiiä kai tää on vaan jotain tällaista panikointia :D
Vielä muutama päivä rakenneultraan!!!! :)
Nyt shoppailemaan niitä suojia O.o
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti