Herttinen sentään mitä säpätystä! Tuli ihan kauhean paha mieli kun siellä niin korostettiin koko ajan sitä avioliittoa! Kaiken huipuksi vetäjä jaksoi muistuttaa kuinka olimme olleet vielä niin vähän aikaan yhdessä kun siellä nyt sattui olemaan niitäkin jotka olivat olleet 7-10 vuotta yhdessä... anteeksi vain mutta me tulemme erinlaisista elämän tilanteista, ehkä minulla oli nyt pikku pakko heittäytyä äidiksi 22 vuotiaana ja kun takana oli yrityksen alkaessa mitätön aika ja nyt raskaana ollessa sitä taitaa olla puolitoista vuotta?? 13 päivä tulee meillä kihlajaisten vuosipäivä vasta... mutta minä sairastan sitä perkeleen endometrioosia ja se muuttaa elämässä kaiken.. kun saat 18 vuotiaana tietää että sairasta endometrioosia ja mitä se tarkoittaa eli mahdollista lapsettomuutta ja kaiken maailman leikkauksia, kipuja sekä eriskummallisia oireita/haittoja elämään niin ei siinä mieti et hei rakas ollaan 10 vuotta yhdessä, mennään naimisiin kun ollaan oltu 8 vuotta yhdessä ja hankitaan lapsia sitten 10ntenä vuonna... sitä paitsin kun eräänä päivänä olin unohtanut miksi oikein rupesinkaan kroppaani jakamaan tämän mussukan kanssa ja lihottamaan itseni muodottomaksi (kai joku sukuvika) niin rakas vastasi että no siksi että halutaan olla nuoria vielä ku lapsi on täysi-ikäinen :) niinpä! onhan se aika hyvä mieli kun on sitten joku 40 kun lapsi täyttää 18 :) eli siinä mielessä jos päätän enään koskaan revittyttää kroppaani sitä mahdollista kakkosta varten jotta meidän sovittu lapsi kiintiö/maksimi tulisi täyteen niin pari vuotta ikä eroa lapsille ois ihan passeli niin olisimme noin 42 kun lapset molemmat ois täysi-ikäisiä :) ei paha!
Olen todellakin tyytyväinen tähän ratkaisuun jonka kullan kanssa teimme vaikka emme vielä olekkaan katselleet toisiamme sitä 10 vuotta. Olemme nuoria lastemme kasvaessakin ja koemme jaksavamme erinlailla leikkiä lasten kanssa nyt kuin vanhempana sekä taistella heidän kanssaan kun se murrosikä ja sen tuomat ehkä luvattomat seikkailut alkavat :D
Myös endometrioosin kannalta olen hyvin tyytyväinen, nyt minun ei tarvitse enään koskaan pelätä että tulen lapsettomaksi! mahassani kasvaa pieni elämä joka ei enään tunnu kovinkaan kyllä pieneltäkään sillä eilenkin hän potki hyvinkin jämäkästi mamman masua :D
Mutta oliko sen synnytys valmennuksen pakko olla niin muottiin ahdistava? Pitääkö kaikkien olla avioliitossa ja miljoona vuotta yhdessä?? ennen kuin lapsia saa tehdä ilman että katsotaan toruvasti ja silleen että "olettepa nyt olleet vastuuttomia" ja "jäikö ehkäsy puoli vähälle" ja "mahtaa olla vahinko lapsi" :'(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti