maanantai 24. syyskuuta 2012

rv 23+1 fiiliksiä

Tasan viikko seuraavaan neuvolaan ja uhkaavasti lähenee myös sokerirasitus testi :( Huomenna yllättäen täytyy myös mennä työhaastatteluun, mikä herättää minussa sangen ristiriitaisia ajatuksia.

Neuvolassa täytyisi muistaa pitää puolensa ja tehdä valitus rakenneultrasta ja vaatia parempi läheiseen isoon kaupunkiin. Vaikka enään sitten ei voida tehdä mitään jos jotain on vialla pahasti mutta voisimme ainakin varautua pienempiin ongelmiin ja saada suunniteltumpaa hoitoa synnytyksen jälkeen lapselle nopeasti. Toivon kyllä todella ettei sellaista tarvita, mutta mistä sen nyt tietää kun paikallisella äippäpolilla tehtiin niin surkea...
Myös supisteluista pitäisi muistaa päivittää sen verran että haluan että kohdun suun tilanne tarkistetaan että on varmasti vielä kiinni ja kiinteä.

Sokerirasitus pelottaa!!! entäs jos tulee tyly tuomio??? itse en ole kyllä mitään oireita havainnut, että jospa tulisi hyvä tulos. Höpötän oireista koska äitini kärsi ilmeisesti viimeisessä raskaudessa kyseisestä ongelmasta eli raskausdiabeteksestä ja hän kertoi että jos veti vaaleaan makaroniin tehtyä ruokaa niin sen jälkeen alkoi väsyttämään ihan älyttömästi niin että oli joutunut sanomaan isosiskolleni että katsoo kolmevuotiaan pikkusiskoni perään (itse olin 6 vuotias ja isosiskoni 11) koska hänen täytyi mennä nukkumaan. Myöhemmin hänelle selvisi mikä aiheutti moisen reaktion..

Työhaastattelu ja ristiriitaiset tunteet. En tiedä kykenenkö työhön enkä tiedä onko se edes mitenkään järkevää, mutta toisaalta oloni on välillä tuntunut huomattavasti paremmalta liikkumisen suhteen. Toisaalta olisi aivan ihanaa päästä töihin ja olla jotain muutakin kuin vain kotona. Lisäksi tienaisin vielä pari kuukautta paremmin. Äitiyslomani ensimmäinen päivä on 13.12.-12 elikkä tässä olis se pari kuukautta aikaa vielä päästä ihmisten ilmoille :) Lisäksi hermostuksissani kun sain puhelun, jossa pyydettiin tulemaan haastatteluun, soitin äidilleni ja kerroin keittiöapulaisen/hoitoapulaisen työhaastattelusta. Niin hän kertoi että sikäli kun hän tietää että nuissa vanhusyksiköissää se on rentoa eikä kovinkaan raskasta hommaa, siis tuo keittiöapulaisen homma johon luulen että minua haastatellaan koska olen valmistunut ravintola-alalta en hoitoalalta. Ruuat tuodaan valmiina ja ne täytyy vain laittaa esille ja muut tykö tarpeet ja siivous tietenkin sitten, ei kuulosta ainakaan ihan kauhean raskaalta :) noh katsotaanhan nyt yritän mennä positiivisella asenteella, mutta todellisuus johon rakas miehenikin minut tiputti -.-' on että kuka haluaa palkata ketään jolla on näin iso maha ja jää jo kahden kuukauden päästä äitiyslomalle... niinpä niin.. menenpähän nyt ettei karenssia laiteta työkkäristä..

Turvotusta tuntuu silloin tällöin, johtuu varmaankin tästä liikkumattomuudesta joten nytkin lopetan kuuntelemasta tuota ostosTV:n kauheata metakkaa ja laitan koneen pois, menen laittamaan pyykit koneeseen, suihkuun ja koiran kanssa pikku kävelyn heittää :) jos vaikka maha siunaisi sen minulle..

torstai 20. syyskuuta 2012

Synnytysvalmennus osa 3

Muistin siis mennä ihan itsenäisesti tuohon alkuvaiheen valmennuksen kolmanteen tapaamiseen hyvä minä! :) Ensimmäisenkin kerran oisin unohtanut jos kulta ei ois sanonut töistä tullessaan "eikös meillä oo se valmennus tänään kohta" :D minä vaan luin kirjaa sohvalla ihan omissa maailmoissa. Toisella kerralla kulta oli reissuhommissa ja minä missasin valmennuksen muistamalla jotenkin hassusti että se oli torstaina vaikka kaikki ovat olleet keskiviikkona O.o kulta soitti et mitä oot tehnyt ja mie kerroin niin se totes vaan että et sitten mennyt sinne valmennuksen :D Eli näin meillä tään muistin kans..

No itse valmennuksesta sitten. Jännitti mennä yksin kun olen muutenkin vähän semonen arka jalka, esim jos aloitan uuden harrastuksen.. Noh sinne tuli vain ne tutut naamat eli aika moni on jättänyt käymättä koko alkuvaiheen valmennuksen (meillä jaettu kahteen vaiheeseen). Toisessa tapaamisessa oli ollut kuulema kolme henkilöä ja nyt oli 5 henkilöä mikä sekin oli kaksi vähemmän kun ensimmäisessä tapaamisessa ja toinen puuttuvista oli se minun mies. Noh kukin tyylillään mutta minusta nuo valmennukset (jotka siis olen muistanut käydä) on ollut jotenkin kivoja pikku etappeja tässä odottelussa. Varsinkin kun nämä sattuvat tähän piiiitkään taukoon neuvolassa, viimeisen neuvolakäynnin ja seuraavan välillä reilu 2kk koska rakenneultrassa ennen lääkärille menoa kätilö punnitsi ja otti kaikki kokeet.. ja kyllähän se nyt niin on ettei tuo pikakäynti kätilöllä korvaa mitenkään oman terveydenhoitajan tapaamista ja juttelua.
Aiheena valmennuksessa oli ulos, ylös ja lenkille. Ihan kiva aihe muuten mutta kun mie en sitä kävelyäkään ole voinut harrastaa niin vähän arka aihe. Toivoin salaa mielessäni että ois keskitytty enemmän synnytyksen jälkeiseen kuntoiluun mutta eipä oikeastaan joten en tiedä. Vielä kun se vetäjä jotenkin tuntui tuijottavan minua enemmän kuin muita puhuessaan niin tuli jotenkin paha mieli. Ihan kun hän oisi halunnut kertoa "minä tiedän sinä syöt epäterveellisesti ja et liiku tarpeeksi KOSKA SINULLA ON RYHMÄN ISOIN MAHA!!!!!" :'( Ja minulla muuten oli ryhmän isoin maha vaikka en ollut pisimmällä raskaudessa ihan itkettäää... Tunsin itseni LÄSKIKSI vaikka sitä ennen pidin mahaa ihan normaalina. EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI...se hemmetin akka pisti meidät harrastamaan liikuntaa! Oiskohan tuosta voinut neuvolassa jotenkin varoittaa kun minulla oli paksu huppari päällä niin tuliko hiukan kuuma? Siis sellainen pitkän mallinen jota ei voinut avata ja en voinut riisuakkaan kun alla oli valkoinen toppi josta näkyi pahasti läpi :/ Noh kaiken huipuksi ne liikkeet ei tuntunut mukavilta ison mahan kanssa ja kun en ollu sitä liikuntaa nyt harrastanut ja kun alkaa sattumaan.. pidin turpani kuitenkin kiinni ja tein etten näyttäisi ihan läskiltä ja toimeettomalta. Illalla mahassa ei sitten tuntunut hyvältä ja pelkäsin että kohta tässä tulee keskenmeno.

Toivon todellakin että ne loppuraskauden valmennukset (3 kpl myöskin niitä) ovat vähemmän mieltä pahoittavia kokemuksia.

Muuten menee yllättävän hyvin, olemme kahtena iltana koirulin kansssa käyneet vähän pidemmällä pissa kierroksella eikä ole kipua tullut kummallakaan kerralla mutta eilen sitten supisteli tuossa loppu metreillä, mutta parempaan päin! :) Jatkuis tämä loppu raskaus nyt näin mukavasti että pääsis liikkumaan rauhallisesti ees :)
Mahan kanssa on todella vaikeaa nukkua, heräilen monia kertoja yössä vaihtamaan asentoa ja välillä tuntuu ettei mitenkään löydy oikeaa asentoa..

Odottelen täällä kuin kuuta nousevaa että löytyisi se uusi vuokra asunto niin pääsis jo muuttamaan ja miettimään mihin mitäkin vauva juttuja laitetaan ja jopa ajattelin ottaa yksityiseltä asunnon pitää mietiä..

Syys myrsyjä on pidellyt, ei paljon aurinkoa ole näkynyt ja maisemat näyttävät hyvin masentavilta, kun aurinko ei ole ollut värittämässä puiden lehtiin kullan hehkua.. Niin ja vettä tulee jatkuvasti. Tulis jo talvi niin pian pääsis synnyttämään :D

Aurinkoista syksyä kaikille!

tiistai 11. syyskuuta 2012

masu vaavin liikkeet!

Oih! tunssin jo itse viime viikolla liikkeet ihan varmasti masun päältä yhdesti/kahdesti mutta tänään ei epäilystäkään :D tunsin itse aikaisemmin ja kun kävin äitini luona niin tuleva mummukin kokeili kun yllytin niin hänkin tunsi! Tuumasi vaan että sinua potkiskellaan :D oli vissin vähän pihalla tai on myöntänyt että ei hän vielä oikeen osaa tajuta että tulee mummuksi vaikka onkin innokkaana ollut ostelemassa vaatteita ja vaunuja :) eilen kävin myös äitini luona (niinpä niin tulee vierailtua vissin joka päivä kun ukko reissuhommissa :D) niin annoin äidin kuunnella kotidopplerilla vauvan sydänääniä.. tuumasi vaan ettei hänen ootusaikana tuommosia leluja ollu ja huusi miesystävälleen "minäpä saan kuunnella täällä vauvan sydänääniä" hassu äiti mulla :D

Tulisi se kulta jo sieltä reissusta niin pääsis hänkin kokeilee ku masun alla on potkuharjotukset menossa.. Sydän täynnä iloa ja rakkautta, hyvä käydä nukkumaan :)

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Milloin ostetaan yhdistelmävaunut?

Olen tässä miettinyt että kun haluaisin löytää vaunut käytettynä mm. sen takia että uudet näyttävät jotenkin hmmm... rumiltaa ja itse pidän klassisesti muotoiluista enkä halua maksaa 800-1 000€ uusista klassisen mallisista.. Niin asiaan siis että missä vaiheessa kärryt kannattaa sitten ostaa ettei liian aikasten mutta ei sitten jäis liian myöhäänkään että käy niin ettei käytettynä löydykkään sellaisia mieluisia ja hyvä kuntoisia arghhh! minä en osaa päättää!!! :(
Ukkokin lähti reissuhommiin ja palaa vasta torstaina illasta ihan kauheaa.. en osaa olla yksin tässä yhtäkkisessä tyhjyydessä ja hiljaisuudessa ympärilläni.. tietenkin vaavelikin lakkasi potkiskelemasta ja touhuumasta mahassakin oikeen korostaakseen tätä yksinäisyyttä :D
Jotenkin tuntuu että kaveri suhteet kuollut tässä vauva projektin osalta toisiin otin etäisyyttä kun halusin pitää tämän vielä omana tietonani, toisiin heidän jatkuvan biletyksen takia ja pari saanut jo vauvansa ja ovat kiireisiä niissä hommissa.. Olen siis ihan yksinäinen O.o millon lakkasin osaamasta olla yksin ja nauttia siitä? enpä tiiä mutta huomenna täytyy tehdä asialle jotain ja lähtee koiran kanssa luontoon nauttimaan yksinäisyydestä ja vapaudesta..  hassua enkös vasta valittanut että en saa olla hetkeäkään yksin ku tää mussukka on tuolla masussa? :D voi tätä eläämää olenkohan vähän hmmm.. hölmö :D

Niin onkos mielipiteitä milloin yhdistelmävaunut kannattaa ostaa?

lauantai 8. syyskuuta 2012

kirottu endometrioosini!

On niin luovuttaja fiilis! Kävin eilen hakemassa terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta tukivyön mahalle, kätilön kehottamana. Pakko oli heti illalla käydä lenkillä testaamassa ja mitä pas***.... se mitään auttanut mahaa alkoi repimään ihan samallailla ja supistelemaan. Tai no ehkä ihan hiukan auttoi että ei niin hirveesti repinyt mutta kyllä takaisin päin kävely matka oli jo ihan yhtä samanlaista helvettiä ja pysähtelyjä piti tehdä..kaikista huonoin puoli oli tuossa vyössä oli että supistelun tunteminen oli vaikeaa ja näin ollen pelotti kävellä :/ ihan kuin olisin tuntenut supistelun mutten voinut varmistaa omaa tuntemustani painamalla kohtua päältäpäin kokeillen onko se pehmeä vai kova... plaaah minusta tulee siis erittäin lihava kun en pääse liikkumaan ja ruokahalut tallella unohtamatta myöskään että herkutkin maistuvat jopa niin että ilman niitten nautiskelua vähintään joka toinen päivä saattaa johtaa ylettömään kiukkuisuuteen :DD mies parka..
En jaksa uskoa mitään muuta kuin että nämä liikkuessa tulevat kivut johtuvat endometrioosista tai sen leikkaushoidon aiheuttamista kiinnikkeistä mene ja tiedä mutta näin minä uskon. Ja koska uskon näin niin taidan todellakin olla sitä mieltä että tämä jää ensimmäiseksi sekä viimeiseksi raskaudeksi minun kohdallani. Ei pidä ymmärtää väärin etten olen onnellinen tästä raskaudesta ja etten ymmärrä kuinka suuren lahjan olen saanut kun valitan mutta en ehkä halua kokeilla enään toista kertaa 9kk liikkumuutta. Siis voinhan kävellä ja tehdä kaikkea mutta rauhallisesti ja en paljoa muuten oireet alkaa.. Ois ees se rakenneultra ollut hyvä niin ois jotain iloitsemisen aihettakin mut noooh iloitaan siitä että vauva potkii välillä aika jymystikkin masussa :)

ai niin tänään rv20+6 :) nyt alkaa varmaan se ajan jakso kun tuntuu että aika liikkuu hitaasti kun kerta tähän puoleen väliin mennessä tuntunut päivien hupenevan hetkessä :)

torstai 6. syyskuuta 2012

synnytys valmennus osa 1

Herttinen sentään mitä säpätystä! Tuli ihan kauhean paha mieli kun siellä niin korostettiin koko ajan sitä avioliittoa! Kaiken huipuksi vetäjä jaksoi muistuttaa kuinka olimme olleet vielä niin vähän aikaan yhdessä kun siellä nyt sattui olemaan niitäkin jotka olivat olleet 7-10 vuotta yhdessä... anteeksi vain mutta me tulemme erinlaisista elämän tilanteista, ehkä minulla oli nyt pikku pakko heittäytyä äidiksi 22 vuotiaana ja kun takana oli yrityksen alkaessa mitätön aika ja nyt raskaana ollessa sitä taitaa olla puolitoista vuotta?? 13 päivä tulee meillä kihlajaisten vuosipäivä vasta... mutta minä sairastan sitä perkeleen endometrioosia ja se muuttaa elämässä kaiken.. kun saat 18 vuotiaana tietää että sairasta endometrioosia ja mitä se tarkoittaa eli mahdollista lapsettomuutta ja kaiken maailman leikkauksia, kipuja sekä eriskummallisia oireita/haittoja elämään niin ei siinä mieti et hei rakas ollaan 10 vuotta yhdessä, mennään naimisiin kun ollaan oltu 8 vuotta yhdessä ja hankitaan lapsia sitten 10ntenä vuonna... sitä paitsin kun eräänä päivänä olin unohtanut miksi oikein rupesinkaan kroppaani jakamaan tämän mussukan kanssa ja lihottamaan itseni muodottomaksi (kai joku sukuvika) niin rakas vastasi että no siksi että halutaan olla nuoria vielä ku lapsi on täysi-ikäinen :) niinpä! onhan se aika hyvä mieli kun on sitten joku 40 kun lapsi täyttää 18 :) eli siinä mielessä jos päätän enään koskaan revittyttää kroppaani sitä mahdollista kakkosta varten jotta meidän sovittu lapsi kiintiö/maksimi tulisi täyteen niin pari vuotta ikä eroa lapsille ois ihan passeli niin olisimme noin 42 kun lapset molemmat ois täysi-ikäisiä :) ei paha!
Olen todellakin tyytyväinen tähän ratkaisuun jonka kullan kanssa teimme vaikka emme vielä olekkaan katselleet toisiamme sitä 10 vuotta. Olemme nuoria lastemme kasvaessakin ja koemme jaksavamme erinlailla leikkiä lasten kanssa nyt kuin vanhempana sekä taistella heidän kanssaan kun se murrosikä ja sen tuomat ehkä luvattomat seikkailut alkavat :D
Myös endometrioosin kannalta olen hyvin tyytyväinen, nyt minun ei tarvitse enään koskaan pelätä että tulen lapsettomaksi! mahassani kasvaa pieni elämä joka ei enään tunnu kovinkaan kyllä pieneltäkään sillä eilenkin hän potki hyvinkin jämäkästi mamman masua :D
Mutta oliko sen synnytys valmennuksen pakko olla niin muottiin ahdistava? Pitääkö kaikkien olla avioliitossa ja miljoona vuotta yhdessä?? ennen kuin lapsia saa tehdä ilman että katsotaan toruvasti ja silleen että "olettepa nyt olleet vastuuttomia" ja "jäikö ehkäsy puoli vähälle" ja "mahtaa olla vahinko lapsi" :'(

tiistai 4. syyskuuta 2012

rakenneultra..mikä SUURI pettymys!

Kävin siis eilen kauan odotetussa rakenneultrassa ja mitä vielä se oli maailman suurin pettymys! kesto oli alle 10min ja lääkäri mittasi vain pään ja vatsan mutta ede meille ei kerrottu mitään niistä muuta kuin että kasvanut normaalisti ja vastasi 20+3 vaikka laskujen mukaan meillä oli eilen 20+1 MITÄÄN MUUTA TIETOA EI SAATU KOKO HEMMETIN KÄYNNISTÄ! näytti lääkäri meille sydämen, varpaat ja sormet sekä selkärangan sekä muisti mainita että tuossa virtsarakko O.o mutta siis öö ei muuta ja heido vaan...... Onko tämä nyt ihan laillistakaan enään? mikä se sellainen rakenneultra on jossa ei edes katsota napanuoran virtausta eikä mitään tärkeää! esimerkiksi sydämen kammioiden rakennetta ei tutkittu tarkemmin... vitutti...
Nyt harkinnassa mennäänkö käymään lähikaupungissa Terveystalossa yksityisesti uudessa rakenne uä.ssä koska mieskin turhautui totaallisesti. Oikeastaan mies se oli joka sanoi heti sairaalan pihalla että taidetaan mennä yksityiselle kun minä vielä yritin pidätellä itkua.. rakas mieheni! :)  hinta-arvioksi kuitenkin tuli max. 293,50 € josta kela korvaus kuulema haettava itse jos mitään ees tulee saamaan.. ultra tehdään kuitenkin 4d ja hintaan kuului kotiin saatava dvd että onkohan tuo nyt niin kallis loppujen lopuksi kun ottaa huomioon että saa tietää että mussukalla on masussa kaikki hyvin.. varsinkin ku minulla näitä supisteluja tuntuu olevan tavallista enemmän ja liikkuminen tekee kipeää sekä se nesterakkula kohdun takana.. SITÄKÄÄN ei lääkäri tarkistanut vaikka np-ultran tehnyt kätilö lupasi että sitä sitten tarkastellaan silloin.. että semmonen käynti siinä oli turhaa edes udella tulevan vaavin sukupuolta höh pöh..

Kävin viikonloppuna äitin kanssa viikonloppu reissulla etelämmässä.. käytiin isolla kirppiksellä jossa meni 3h 30minuuttia :D aivan älytöntä! meinasi jo väsymys iskeä lopussa! mutta matkaan lähti vauvan vaatteita kauppapussillinen ja hintaan 13e josta isoimman osan teki 5e toppapuku joka sekin kuitenkin näytti ihan käyttämättömältä! :) Voisin ottaa ostoksista kuvia ja laittaa piristysruiskeeksi tänne kuivaan tekstin täyteiseen blogiini :D ja vauvan kuvankin joka saatiin ainoana tuosta ultrasta.. ei siinä kyllä näy ku vaavin pää eestä päin ja puoli masua... ei ees koko kuvaa sitten...