lauantai 30. kesäkuuta 2012

Kaksi yötä ultraan :)

Kuten otsikko kertoo on todellakin kaksi yötä ja ultra aamulla 8lta :) ihanaa! Päätettiin että haluamme että samalla tehdään se niskapoimu turvotuksen mittaus.. En nimittäin osaa itselleni perustella miksi en haluaisi sitä ja toisaalta miksi ihmeessä jättäisin sen tekemättä. Vähän tietenkin pelottaa vaan sen takia että itse uskoo ettei siellä mitään vikaa ole näkyvissä joten oma varmuus/luottamus elämään saa epävarmaksi...
Väsyttää taas ihan älyttömästi ja onhan kello paljonkin, masentaa ajatella että huomenna on jo sunnuntai ja maanantaina koittaa taas työ aherrus :/ 20 pv jäljellä.. Jos sunnuntaina nyt on viikko 11 niin harjoittelu jaksoni päättyy silloin viikolla 15+5 :D no meneepähän nämä odotuksen alkuviikot nopeammin ku joutuu ahistumaan töissä eikä kokoajan vaan mieti mahaa :)
Muuten elämään ei oikeastaan nyt mahdukkaan kuin työssäoppiminen ja mahan ajattelu ;) nooh kyllähän me ollaan katseltu omaa osaketta enimmäkseen rivarista ja toivottavasti sellainen löytyy ennen syksyä että sais nauttia hiukan omasta pihastakin ennen pakkasia ja lumen tuloa (masentaa hitto ajatellakkin niitä). Kaikista eniten odotan pääsyä tästä kolmannen kerroksen loukusta jossa ei edes ole sitä hiivatin parveketta.. Nyt miehen molemmat vanhemmat tietää, ehkä pari viikkoa liian aikasten mutta en jaksa oikeasti ressata, mennään tunteiden mukana eikä aleta taistelee niitä vastaan? jos jotain pahaa tapahtuu niin toivotaan että mulla on sitten iso tukijoukko ympärillä näissä perheenjäsenissämme jotka halaa pahan olon pienemmäksi pisteeksi sisällä.. Omasta suvustani kun ei tiedä vasta ku se hemmetin pikkusiskoni joka sai tiedon valmistujaislahjaksi, onneksi hän valmistu myöhässä niin oli viikkoja sentään sen verran että eka neuvola oli ohi :) Ajattelin soittaa isosiskolleni etelään maanantaina ultran jälkeen ja järkyttää hänet heti maanantain kunniaksi :D siis sillä ehdolla että siellä pikkunen on hengissä ja kaikki vaikuttaa hyvältä silmämääräisesti :) Sitten varmaan kerron pikkuveljelleni herra "ihan kohta 16v":lle ja äitille viimesenä :DD olen vieläkin vihainen... isälleni en aijo kertoa ollenkaan onhan meidän välit olleet lapsuudesta asti huonot, alkoholisti kun on. Mummu ja pappa onkin sitten kaikista pahin paikka miten niille kertoo?? he ovat kyllä jo 70 vuotiaita ja varmasti siinä mielessä tyytyväisiä kun tulevat isoisovanhemmiksi ensimmäistä kertaa sitten ja ikää kuitenkin on jo..mutta silti ku mie oon papan kalakaveri ollu kaikki nämä vuodet ja nyt oonkin raskaana.. ja mummu onkin sit ihan eri asia.. oi voi oi voi... Ihan sama tärkeintä et vauva pysyy masussa tammikuuhun asti ja kaikki muu on pientä siihen verrattuna :) 

Hmm.. näiden ihme höpötyksieni jälkeen onkin hyvä lähteä unten maille.. en edes tiedä oliko tuossa "päänsisäisessä" keskustelussani yhteistä lankaa vai poikkoiliko juttu mutta ketä kiinnostaa, minä sain purkaa oloani ;) Kiitos jos luit tämän kertomukseni jaettu murhe on pienempi?? ja ilo suurempi :D

Öitä kaikille! (tai huomenta jos lukee aamulla tai päivää jos luet päivällä tai :DD joo joo nukkumaan meno aika!)

1 kommentti: