Supistuksia ja ultraääni

Viikosta 16 asti olen tuntenut supistuksia ja toissapäivänä se alkoi olla jo mielestäni liikaa SIIS IHAN LIIKAA mitä ikinä teinkään niin supisteli.. Noh eilen sitten rohkaistuin ja soitin neuvolan tädille ja hänhän kutsui minut tälle aamulle nopeaan tarkastukseen. Ihan yksinkertaisesti vallattiin neuvola lääkärin huone ja katsottiin massuun ultralla :) siellä se mun pikkunen toukka oli sillä oli kaksi jalkaa ja kaksi kättä sekä pää ja selkäranka ja kylkiluut! Se potkiskeli ja heilutteli käsiä ja kun aikansa siinä tuijotimme niin se nosti katseen suoraan siihen ultralaitteeseen eli näimme kuinka hän katseli meitä näytöstä ja heilutti kättä vähä äkäsen näköisesti ihan kuin ilmoittaakseen että hän tahtoo nyt nukkua että lopettakaa häiriköinti tai sitten moikatakseen kuka tietää :D mutta oli se hemmetin suloisen näköistä! Nyt otan vähän vain rauhallisemmin tätä elämää ei mitään hikilenkkejä eikä pikapyöräilyä vaan letkeätä menoa. Terveydenhoitajani sanoi että minulla on ehkä vain herkempi kohtu (ei muuten kuulostanut kovin lupaavalta sanalta "herkempi") mistä tämä johtuu niin enpä tiedä. Aloin miettiä että onko endo sitä herkistänyt vai voiko herkkä kohtu olla osa syy endoon? kun tietääkseni ei vieläkään ole mitään tietoa mistä endokaan johtuu.. Mietin myös että voiko kohtu olla herkkä jos siellä on endo kiinikkeitä ja nyt ne venyy kun kohtu kasvaa ja saa kohdun araksi? Enpä tiedä tietääköhän kukaan, edes lääkärit..
Rakenne-uä aikakin tuli ja se on 3.9 eli vasta viikolla 20+1 vaikka aijemmin luulin että se on viikolla 19 noh aivan sama eihän sinne ole enään kun pari viikkoa :)
Pikkuinen jupsutti äskettäin masussa :D sekin kyllä tuntuu aika kipakalta, alkaakohan ne sattumaan sitten ku toinen on isompi ja potkii kovemmalla voimalla O.o meikällä taitaa todellakin olla herkkä kohtu :'(
Ihan hassun tuntosta tuo toisen touhuaminen tuolla :D Huomasin eilen että alan rakastamaan mahaani, entä sitten jos se on iso ehkä liian iso viikkoihin nähden koska olen läski mutta se näyttää vaavamasulta ja on ihana vaatteet päällä tietenkin! En koe sitä kovinkaan seksikkääksi kun hypin ilkosillani ;D Ah sydämeni on täynnä rakkautta! Noh nyt lähden viettämään laatuaikaa lemmen viemän ja jumpsuttavan mahani kanssa :)

Ihanaa ja hedelmällistä syksyä kaikille!

Kurkkaus mahaan

Jes tänään se vihdoin oli! Yön nukuin todella huonosti ja näin painajaista että myöhästyin sekä menin väärään paikkaan :D Mutta aamulla unista viisastuneena unohdin torkkunapin olemassa olon ja hyppäsin sängystä ylös. Potkin myös ukon ylös myöhemmin ja lähdinmme kohti totuutta. Totuus oli suloinen pieni melkein ihmisen näköinen ja totta! :) Ei sitä voi oikeesti sanoin kuvata tai ennalta edes kuvitella miltä se tuntuu kun saa nähdä pienoisen! Voi että oon onnellinen, mutta samalla pelottaa ihan kauheasti.. onko tämä todella sitä mitä haluan, katoanko minä kun vauva syntyy ja olen vain äiti? olenko varmasti nähnyt elämää tarpeeksi enkä kadu etten seikkaillut maailmalla enemmän?? olenko hyvä äiti??? apuaaa! paljon kysymyksiä joihin en taida löytää vastausta.. tietenkin kun laittaa asiat järjestykseen ja ajattelee etten edon takia välttämättä olisi saanut lasta enään sen jälkeen kun tein kaikkea jännää ja seikkailin maailmalla niin tajuaa että elämä on täynnä valintoja ja suuntia. Yritän ajatella että voinhan matkustaa maailmalla lapsen kanssa? En muutenkaan välitä mistään ryyppäilystä saati sitten tuntemattomissa maissa niin miksi en voisi kokea merta, lämpöä, delfiinejä, norsuja, eri kulttuureja lapsen kanssa? :) sanokaa minulle hyvät ihmiset ettei se jää tähän että elämä jatkuu ja minä olen minä enkä vain äiti ja voin nähdä edelleen maailmaa!!!!!!  Huh huh siinä on mietittävää..

Ai niin ultraäänen mukaan sikiön koko täsmäsi viikkoja eli 11+1 ja laskettu aika 20.1.-13 :)

Kaksi yötä ultraan :)

Kuten otsikko kertoo on todellakin kaksi yötä ja ultra aamulla 8lta :) ihanaa! Päätettiin että haluamme että samalla tehdään se niskapoimu turvotuksen mittaus.. En nimittäin osaa itselleni perustella miksi en haluaisi sitä ja toisaalta miksi ihmeessä jättäisin sen tekemättä. Vähän tietenkin pelottaa vaan sen takia että itse uskoo ettei siellä mitään vikaa ole näkyvissä joten oma varmuus/luottamus elämään saa epävarmaksi...

Väsyttää taas ihan älyttömästi ja onhan kello paljonkin, masentaa ajatella että huomenna on jo sunnuntai ja maanantaina koittaa taas työ aherrus :/ 20 pv jäljellä.. Jos sunnuntaina nyt on viikko 11 niin harjoittelu jaksoni päättyy silloin viikolla 15+5 :D no meneepähän nämä odotuksen alkuviikot nopeammin ku joutuu ahistumaan töissä eikä kokoajan vaan mieti mahaa :)

Muuten elämään ei oikeastaan nyt mahdukkaan kuin työssäoppiminen ja mahan ajattelu ;) nooh kyllähän me ollaan katseltu omaa osaketta enimmäkseen rivarista ja toivottavasti sellainen löytyy ennen syksyä että sais nauttia hiukan omasta pihastakin ennen pakkasia ja lumen tuloa (masentaa hitto ajatellakkin niitä). Kaikista eniten odotan pääsyä tästä kolmannen kerroksen loukusta jossa ei edes ole sitä hiivatin parveketta.. Nyt miehen molemmat vanhemmat tietää, ehkä pari viikkoa liian aikasten mutta en jaksa oikeasti ressata, mennään tunteiden mukana eikä aleta taistelee niitä vastaan? jos jotain pahaa tapahtuu niin toivotaan että mulla on sitten iso tukijoukko ympärillä näissä perheenjäsenissämme jotka halaa pahan olon pienemmäksi pisteeksi sisällä.. Omasta suvustani kun ei tiedä vasta ku se hemmetin pikkusiskoni joka sai tiedon valmistujaislahjaksi, onneksi hän valmistu myöhässä niin oli viikkoja sentään sen verran että eka neuvola oli ohi :) Ajattelin soittaa isosiskolleni etelään maanantaina ultran jälkeen ja järkyttää hänet heti maanantain kunniaksi :D siis sillä ehdolla että siellä pikkunen on hengissä ja kaikki vaikuttaa hyvältä silmämääräisesti :) Sitten varmaan kerron pikkuveljelleni herra "ihan kohta 16v":lle ja äitille viimesenä :DD olen vieläkin vihainen... isälleni en aijo kertoa ollenkaan onhan meidän välit olleet lapsuudesta asti huonot, alkoholisti kun on. Mummu ja pappa onkin sitten kaikista pahin paikka miten niille kertoo?? he ovat kyllä jo 70 vuotiaita ja varmasti siinä mielessä tyytyväisiä kun tulevat isoisovanhemmiksi ensimmäistä kertaa sitten ja ikää kuitenkin on jo..mutta silti ku mie oon papan kalakaveri ollu kaikki nämä vuodet ja nyt oonkin raskaana.. ja mummu onkin sit ihan eri asia.. oi voi oi voi... Ihan sama tärkeintä et vauva pysyy masussa tammikuuhun asti ja kaikki muu on pientä siihen verrattuna :) 

Hmm.. näiden ihme höpötyksieni jälkeen onkin hyvä lähteä unten maille.. en edes tiedä oliko tuossa "päänsisäisessä" keskustelussani yhteistä lankaa vai poikkoiliko juttu mutta ketä kiinnostaa, minä sain purkaa oloani ;) Kiitos jos luit tämän kertomukseni jaettu murhe on pienempi?? ja ilo suurempi :D

Öitä kaikille! (tai huomenta jos lukee aamulla tai päivää jos luet päivällä tai :DD joo joo nukkumaan meno aika!)

Ensimmäinen neuvola!

Noniin ensimmäinen neuvola oli tänään! Kyllähän meitä jännitti :D ihan hermona hymyiltiin kummatkin. Siinä se neuvolatäti ohjasikin meidät ensin huoneeseen jossa vilkaistiin mahaan ultraäänellä silleen epävirallisesti ku neuvolatädillä siihen mitään koulutusta ole mutta kylläpä sieltä löydettiin pikkuinen möykky :) saatiin siitä semmonen hemmetin epäselvä kuvakin mukaan :D
Sitten painon kanssa tuskailin mutta eihän sekään nyt hirvee ollut mutta oon kuitenkin tuota painoa saanut kerättyä jo ennen raskautta siihen tahtiin että pääsen kuitenkin suoraan sit sokerirasitustestiin jos niille viikoille päästään.
Laskettu aika näillä näkymin siis 20.1.2013 ja viikkoja tänään oli 7+2 :)
Raskausoireita on edelleen ihan älyttömästi ja ne ei oo mitenkään mieluisia (lähinnä tää kuvotus ottaa päähän). Mies taas kuvaa tän hetkistä tilannetta sanomalla että mulla on taisteluinto päällä :D
Huomiset pääsykokeet peruuntu kun meikäläinen viimetippaan jätti ennakkotehtävän tulostuksen joka ois pitänyt palauttaa huomen aamulla mennessä, kun saaketin tulostin ei sitten haluakkaan toimia. Huoh en ois kyllä jaksanutkaan.. Tunnen itteni vaan niin huonoksi ihmiseksi kun en ole saavuttanut elämässä uralla mitään :( kaks perus tutkintoo kohta taskussa, ei merkkaa mitään kun ei ole työkokemusta tai amk tutkintoo, OLEN LUUSERI.
Aattelin tässä et kerta huominen on vapaa ja ukollakin on kesäloma niin voisimme mennä käymään eläinpuistossa, sää vaan ei näytä olevan sillä päällä mut katsotaan, ulkoilma ja eläinvauvojen ihailu vois olla nyt hyvää ressitason pudotusterapiaa :)
Perjantaina pistetään doppleri tilaukseen ihan perusmalli päätettiin ottaa :) toivottavasti se sit toimii kans... Kätilön ultraääni on sitten 2.7. että sinne asti jännätään nyt lissää, et jos nähtäis vähän jotain selkeempää ku joku utuinen pilkku :D