tiistai 13. marraskuuta 2012

Nukkumista vai NUKKUMISTA?

No oli se varmaan tuota jälkimmäistä :) Vaikka heräsin tosi monta kertaa niin tuntuu silti et aika hyvin yö meni. Luulen että heräämiset johtuivat:
1. sängyn korkeudesta, onhan tuo jenkki pikkusen eri tasolla kun viime viikkojen patjat lattialla,
2. siitä että stressasin nukkumista etukäteen niin paljon,
3. vierastin sänkyä ja analysoin koko ajan tuntemuksia,
4. olin pessyt lakanat hajustetulla pesuaineella joten se kaiken muun kanssa häiritsi vaikka ei kyllä ennen ole häirinnyt O.o tästä lähtien siis käytän samoja pesuaineita lakanoille mitä olen ostellut jo vauvan vaatteita varten :)

Kaiken kaikkiaan vaikka vähän on lonkat jäykkänä niin ei suurempia selkäkipuja, en muista että mikään paikka olisi puutunut koko yön aikana edes kädet! (jotka ovat vaivanneet tässä puoli välin jälkeen raskautta lähes joka yö), lähdin aika vetreästi liikkeelle verrattuna sohvaan tai patjaan.

Huonoja puolia tuossa jenkki sängyssä olen tajunnut että pinnansänkyä en nyt saa sitten sängyn sivuvaunuksi :/ kun on niin korkea tuo meidän sänky. Mutta aluksi voidaan olla sentään suht samoilla tasoilla vaavin kanssa. Itse kun en ole koskaan aikonut nukkua lapsen kanssa öitä samassa sängyssä, ihan jo siitä syystäkin että tuo ukko on kyllä semmonen pyöriskelijä ja heiluja unissaan et lapsen turvallisuuttakin ajatellessa.

Aamulla heräsin ja katsoin ulos, siellä taas pakkanen kiristyy IHANAA! Vesisade olikin todella ahdistavaa tämän lumen keskelle. Onneksi ei ehtinyt suurempia vahinkoja tehdä tuo lauhan päivän parin jakso. Ainoastaan kaunis lumikuorrutus puista on hävinnyt, mutta tokkopa saadaa uutta jouluksi. Jouluna kuuluu nimittäin olla lunta maassa sekä puissa.

Viikonloppu projektina olisikin sitten parvekkeen kattoon porata parit koukut lyhdyille että saa tunnelmaa tupaan. Samalla kun iskuporakone raahataan tänne niin varmaan asennetaan peilikin sitten seinään :) täällä tuntuvat kaikki seinät olevan petonia :D

Huh hui äitille eilen esittelin vauvan vaate kaappia samalla kun kävivät miehensä kanssa laittamassa sängyn minulle kuntoon niin totesimme ettei todellakaan tarvitse enään 50-62 vaatteita. Niitä on todellakin niin paljon etten tiedä ehdinkö niitä käyttää kaikkia. Mutta äiti tuumasikin siinä vain että noh saatpahan pestyä vauvan vaatteet vauvan vaatteiden kanssa kun on niin paljon :) Suurin osa vaatteista on valkoisia tai valko beigeitä ja loput oikeastaan sinisiä.. joitakin vihreitä :) Toivottavasti se nyt on poika.

Vaikka poikaa toivoimmekin niin nuita poikien vaatteita pestessä, viikatessa ja lajitellessa sitä vähän tuli sellanen suru puseroon että ois haluttanut niitä tyttöjen vaatteita.. mekkoja ja semmosia prinsessa juttuja pukea sittenkin mutta noh meille tulee sitten sellainen jääkiekkoa pelaava pikku prinssi?? :DD Tulkoon vaikka metsän mörkö kunhan on terve! :) Niin ja muistellaanpas sitä että poika ei saa minun sairauttani mutta tyttö hyvin todennäköisesti perii minun kipuni, niin ruumiiseen kuin sieluunkin :( enkä halua tätä kenellekkään.

Jos tänään pitäisi kirjasto ja mummola päivän. Lähtisi viemään kirjastoon kirjat ja sitten mummulaan tapaamaan pappaa kun en väsyksissäni saanut edes isänpäivänä hälle laitettua viestiä. Normaalisti olemme joka isänpäivä käyneet syömässä kakkua ja viemässä kortteja sekä lahjoja, unohtamatta tärkeintä että olemme pysähtyneet kuuntelemaan ukkia ukin päivänä :)

2 kommenttia:

  1. Moikka!

    En tunne sua, mutta saanko kysyä yhtä juttua?

    Oon siis tällänen nuori tyttönen, kohta kylläkin nuori nainen kun täys-ikäseks tuun. Niin millaset oireet sulla oli sen endometrioosin kanssa? kun pelkään et mulla vois olla jotain sellasta ja aattelin nyt selvittää sen ennen kun täys-ikäseks tuun.. :/

    Niin mun oireet on siis tämänlaiset: joskus mulla tulee välivuotoja, sellasta pientä tiputtelua siis, ei mitään kovin suurta.. + sitten saan tuonne peräaukon/peräsuolen kohdalle sellasia sekunnin kestäviä kipuja mitkä tuntuu piikkimäisiltä ja se piikkimäinen kipu tuntuu myöskin tuossa alavatsalla pikkuhousujen rajan kohdalla suunilleen, tietyssä kohdassa sellaisena inhottavana pistona... :(

    VastaaPoista
  2. Hei, tietenkin voi kysyä :)

    Varmaan jostain ihan aikaisimmista kirjoituksista nuita minun oireitani löytyy eli vuodelta 2009 jolloin itsekkin olin vasta 19 kun endometrioosini lopulta todettiin. Mutta kun vilkaisin nuita vanhoja kirjoituksiani niin minun oireeni on ollu KIPU, enkä oikeastaan enään muistakkaan että muuta oiretta olisi ollut kuin kipu. Kipu ilman kuukautisia, kuukautisten aikaan ja liikkuessa (ainakin myöhäisemmässä vaiheessa).

    Huomaathan kuitenkin että endometrioosi on jokaisella erinlainen kokemus ja oireita on monelaisia. Toiset ovat kivuttomia ja muutenkin oireettomia, sattumalta saavat joskus diagnoosin. Toisilla esim. lapsettomuus on ainut oire jonka takia endo löydetään. Pahimmat oire tapaukset ovat ne jotka ovat niin kipeitä ettei elämästä tule mitään kipupäivinä tai oksentelevat kuukautisten aikaan sekä ne jotka kärsivät lapsettomuudesta (vaikka se ei välttämättä ole fyysinen kipu niin henkisesti se on jotain mitä kukaan muu ei pysty käsittämään kuin ne jotka pientä ihmettä toivovat) jne.. Myöskään oireiden pahuus ei välttämättä aina täsmää endon laatuun (paha vai helppo).

    Neuvonkin että kannattaa käydä tutustumassa endometrioosi yhdistyksen nettisivuihin, sieltä löytyy kohdasta tietoa endometrioosista enemmän mahdollisia oireita.

    Monella voi mennä vuosiakin diagnoosin saamiseen sillä oireet ovat niin monikirjavat että sopivat moneen muuuhunkin sairauteen. Kannattaa siis keskustella rohkeasti lääkärin kanssa.

    Kannattaa myös kysellä äidiltä tai joltain toiselta lähisukulaiselta että onko suvussa ollut endometrioosia. Myös lääkärisi tulee sitä sinulta kysymään.

    Jos en osannut vastata tyhjentävästi niin kysy toki lisää.

    VastaaPoista