Timantti jota pidettiin kissankultana

Ketä mä yritän huijata? Olin oikeasti timantti saalis tolle äijälle joka juopotteli 2 päivää joka viikonloppu autossaan joka ajo rallia kylillä millon mikäkin tyttö huijattuna kuskiksi.. mä sain sen elämän muuttuu muuksi. Ja mitä se tekikään?? Kohteli mua ku kissankultaa! Te voitte pitää tätä ajatusta itse rakkaana mut mä sanon realismii!
Ja vaikka tuntuu et joka suhteessa joudun huonon kohtelun uhriksi vois alkaa ajattelee et hei toi tytsy taitaa tosiaan olla romumetallii, mut mä tiedän kuitenkin että olen ansainnut parempaa. Kyllä, olen ansainnut parempaa!

Sit keho juttuja... kuukautiset jatkuu edelleen :O mitä ihmettä nyt on kai jo kp 13!! Voiko tämä olla enään normaalia?

Eilen oli pojan 3kk neuvola pikkusen myöhässä ku eka rokotus myöhästy sen flunssan vuoksi sillon. Painoa oli jo hullut 6890g ja pituutta kertynyt 60,4cm. Jätimme välistä PVC-rokotteen pari viikkoa sitten? Uutisoidun vauvan kuoleman takia. Järkyttävä juttu eikä sitä edes kykene mitenkään kuvittelemaan miltä tuntuu menettää lapsi, mutta nyt toisen surusta viisastuneena emme halunneet ottaa riskiä. Olihan rokote aika "nuorikin" rokote ohjelmassa joten sekin helpotti päätöstä. Eikä se ollut muutenkaan kovin kummonen.. korvatulehduksia, verenmyrkytystä yms vastaan..ei minunkaan aikana sellaisia saatu ja hyvin on pärjätty.
Mitään oireita ei näyttänyt nuista saaduista ilmetä mitä mut rotavirus taas tehosti suoliston toimintaa :/ ja uni tuntunut maistuvan hyvin..mutta "pahat" kuten kärttyily ja kuumeilu ovat pysyneet pois ONNEKSI!

Tämmöstä täällä..

Ps. Kivut on palanneet :/ pientä kipuilua vähä väliä jos tämä tämmösenä jatkuu pitkään niin kohta on taas kroonista särkyä, kuumotusta ja jäykkyyt koko lanteen alue :/
Onneksi olen varannut terveyskeskus lääkäri ajan hormoonien tasapainon tarkastukseen sekä lääkkeiden päivitykseen joten pitää puida asiaa kipulääkityksen päivityksen oheessa..

Anteeksi

Huoh anteeksi taas tästä pitkästä hiljaisuudesta. Syynä taas sama vanha että kun haluaa välttää vaikeita asioita niin ei niitä ainakaan "paperille" voi kirjata :/

Ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen tulivat vihdoinkin mutta niin tulivat kivutkin. Tostaina viikko sitten alkoi ja nyt pdottalemme niiden loppumista. E-pillerit siis aloitettu ja merkkinä tuttu mercilon. Kipulääke (burana 600mg) pitäisi käydä uusimassa kun tuntuu ettei 400mg riitä mutta josko yksi 6.. auttaisi? Ois aika hurjaa alkaa taas syömään kahta ja onneksi ei ainakaan vielä tarvetta kolmelle kertaa päivässä!! 

Lenkillä olemme pojan kanssa käyneet ihan mukavasti mutta vaihtelevasti. Laihdutus siis junnaa ja tunnen itseni kuvottavan lihavaksi.

Poika on ihana itsensä kasvaa ja kehittyy älyttöntä vauhtia :)

Sitten näihin elämän häkkyröihin jonka takia olen vältellyt blogia... En ole vieläkään ottanut eroa miehestä mutta se tuntuu edelleen houkutavalta ajatukselta. Ei edes se että lastenvalvojalla käydessämme minulle selvisi että huoltajuus on automaattisesti vain äidillä kun vanhemmat eivät ole naimisissa eivätkä asu saman katon alla! Ihanaa sillä me emme asu virallisesti yhdesdä miehen ongelman takia. Ole saanut minua tekemään suurta päätöstä. Mutta meillä menee huonosti.
Aloin haaveilemaan Tampereelle muutosta :D syykin on niin älytön kuin että yläasteella siellä luokkaretkellä käytyäni ihastuin kaupunkiin :) mutta muuttaakko kaksin pojan kanssa vai ottaakko mieskin mukaan? Ja jos muutamme kaksin niin miten muka pärjäisimme ilman tukiverkostoa? Täällä minulla on ollut äidit sun muut ja toisaalta tuntuisi pahalta viedä poika miehen luota kauas kun ajattelee omalle kohdalle jos joku veis pojan.. mutts toisaalta mitä kauempana anopista sitä parempi!

Ääh kaikki on niin vaikeaa ja sekavaa.. olisi ihanaa kun äiti olisi myös tampereella ja sisko! :) ja pari hyvää kaveriani :D

Synnytysvalmennus osa 3

Muistin siis mennä ihan itsenäisesti tuohon alkuvaiheen valmennuksen kolmanteen tapaamiseen hyvä minä! :) Ensimmäisenkin kerran oisin unohtanut jos kulta ei ois sanonut töistä tullessaan "eikös meillä oo se valmennus tänään kohta" :D minä vaan luin kirjaa sohvalla ihan omissa maailmoissa. Toisella kerralla kulta oli reissuhommissa ja minä missasin valmennuksen muistamalla jotenkin hassusti että se oli torstaina vaikka kaikki ovat olleet keskiviikkona O.o kulta soitti et mitä oot tehnyt ja mie kerroin niin se totes vaan että et sitten mennyt sinne valmennuksen :D Eli näin meillä tään muistin kans..

No itse valmennuksesta sitten. Jännitti mennä yksin kun olen muutenkin vähän semonen arka jalka, esim jos aloitan uuden harrastuksen.. Noh sinne tuli vain ne tutut naamat eli aika moni on jättänyt käymättä koko alkuvaiheen valmennuksen (meillä jaettu kahteen vaiheeseen). Toisessa tapaamisessa oli ollut kuulema kolme henkilöä ja nyt oli 5 henkilöä mikä sekin oli kaksi vähemmän kun ensimmäisessä tapaamisessa ja toinen puuttuvista oli se minun mies. Noh kukin tyylillään mutta minusta nuo valmennukset (jotka siis olen muistanut käydä) on ollut jotenkin kivoja pikku etappeja tässä odottelussa. Varsinkin kun nämä sattuvat tähän piiiitkään taukoon neuvolassa, viimeisen neuvolakäynnin ja seuraavan välillä reilu 2kk koska rakenneultrassa ennen lääkärille menoa kätilö punnitsi ja otti kaikki kokeet.. ja kyllähän se nyt niin on ettei tuo pikakäynti kätilöllä korvaa mitenkään oman terveydenhoitajan tapaamista ja juttelua.
Aiheena valmennuksessa oli ulos, ylös ja lenkille. Ihan kiva aihe muuten mutta kun mie en sitä kävelyäkään ole voinut harrastaa niin vähän arka aihe. Toivoin salaa mielessäni että ois keskitytty enemmän synnytyksen jälkeiseen kuntoiluun mutta eipä oikeastaan joten en tiedä. Vielä kun se vetäjä jotenkin tuntui tuijottavan minua enemmän kuin muita puhuessaan niin tuli jotenkin paha mieli. Ihan kun hän oisi halunnut kertoa "minä tiedän sinä syöt epäterveellisesti ja et liiku tarpeeksi KOSKA SINULLA ON RYHMÄN ISOIN MAHA!!!!!" :'( Ja minulla muuten oli ryhmän isoin maha vaikka en ollut pisimmällä raskaudessa ihan itkettäää... Tunsin itseni LÄSKIKSI vaikka sitä ennen pidin mahaa ihan normaalina. EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAIKKI...se hemmetin akka pisti meidät harrastamaan liikuntaa! Oiskohan tuosta voinut neuvolassa jotenkin varoittaa kun minulla oli paksu huppari päällä niin tuliko hiukan kuuma? Siis sellainen pitkän mallinen jota ei voinut avata ja en voinut riisuakkaan kun alla oli valkoinen toppi josta näkyi pahasti läpi :/ Noh kaiken huipuksi ne liikkeet ei tuntunut mukavilta ison mahan kanssa ja kun en ollu sitä liikuntaa nyt harrastanut ja kun alkaa sattumaan.. pidin turpani kuitenkin kiinni ja tein etten näyttäisi ihan läskiltä ja toimeettomalta. Illalla mahassa ei sitten tuntunut hyvältä ja pelkäsin että kohta tässä tulee keskenmeno.

Toivon todellakin että ne loppuraskauden valmennukset (3 kpl myöskin niitä) ovat vähemmän mieltä pahoittavia kokemuksia.

Muuten menee yllättävän hyvin, olemme kahtena iltana koirulin kansssa käyneet vähän pidemmällä pissa kierroksella eikä ole kipua tullut kummallakaan kerralla mutta eilen sitten supisteli tuossa loppu metreillä, mutta parempaan päin! :) Jatkuis tämä loppu raskaus nyt näin mukavasti että pääsis liikkumaan rauhallisesti ees :)
Mahan kanssa on todella vaikeaa nukkua, heräilen monia kertoja yössä vaihtamaan asentoa ja välillä tuntuu ettei mitenkään löydy oikeaa asentoa..

Odottelen täällä kuin kuuta nousevaa että löytyisi se uusi vuokra asunto niin pääsis jo muuttamaan ja miettimään mihin mitäkin vauva juttuja laitetaan ja jopa ajattelin ottaa yksityiseltä asunnon pitää mietiä..

Syys myrsyjä on pidellyt, ei paljon aurinkoa ole näkynyt ja maisemat näyttävät hyvin masentavilta, kun aurinko ei ole ollut värittämässä puiden lehtiin kullan hehkua.. Niin ja vettä tulee jatkuvasti. Tulis jo talvi niin pian pääsis synnyttämään :D

Aurinkoista syksyä kaikille!